Tasa-arvotyöhön poikien puolesta

Ilahduttavaa, että Helsingin Sanomat (HS 17.2.) tunnustaa koulutuksen tasa-arvo-ongelmien olemassaolon. Miesten tasa-arvo ry on jo vuosia vaatinut, että poikien alisuorittaminen koulussa ja miesten aliedustus korkeakouluissa nostetaan tasa-arvopolitiikan keskiöön. Näiden ongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjännitteistä työtä ja erityispanostuksia. Meillä ei ole varaa haaskata poikien ja nuorten miesten potentiaalia näin.


Valitettavasti viranomaisten tasa-arvoasenteissa on toivomisen varaa. Opetushallituksen surullisenkuuluisassa "tasa-arvo-oppaassa" vastuu koulutuksen tasa-arvo-ongelmista sysättiin, perinteiseen malliin, alaikäisten poikien niskaan. Poikien pitäisi muuttua, koulun ei.


Kun tyttöjen kiinnostusta matemaattisia aineita kohtaan on haluttu lisätä, on viranomaisten asenne ollut aivan toinen. Opetushallituksella on ollut teemaan keskittyvä LUMA-ohjelma, ja muutoksia on innolla ajettu opetusmetodeihin, oppimateriaaleihin ja opettajien asenteisiin. Töitä on tehty, resursseja panostettu ja tuloksia saatu aikaan.


100 -vuotias itsenäinen isänmaa voisi muistaa poikiaan tarttumalla toimeen heidän oppimistulostensa ja koulumenestyksensä nostamiseksi tasa-arvoiselle tasolle.




Juuso Erno


Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja


_____________________


Helsingin Sanomat ei julkaissut tätä mielipidekirjoitusta.

Kova pala tasa-arvopolitiikalle

Miehet ovat tasa-arvolle, tai tasa-arvopolitiikalle, todella vaikea pala (HS 23.2.). Tasa-arvopolitiikan ykkösprioriteetin pitäisi olla sen varmistaminen, että kaikilla, sukupuolesta riippumatta, on samat oikeudet ja velvollisuudet sekä yhdenvertainen asema lain edessä. Niin kauan kuin meillä on lakeja ja viranomaisia, jotka syrjivät miehiä sukupuolen perusteella, puhe sukupuolten välisestä tasa-arvosta on vitsailua.  Jos edes tasa-arvolakia ei onnistuta nyt muuttamaan naisia selvästi suosivasta sukupuolineutraaliksi, ei tulevaisuus näytä valoisalle. 

Jotta miesnäkökulma tulisi paremmin huomioiduksi tasa-arvopolitiikassa, on vahvistettava merkittävästi miesedustusta ja miesasiaosaamista tasa-arvoelimissä. On varmistettava, että kaikki julkisen vallan päätökset ja toimenpiteet arvioidaan sekä miesten, että naisten kannalta. Lisäksi Suomen edustajien on huolehdittava, että jatkossa miesnäkökulma vaikuttaa ratkaisuihin kansainvälisillä foorumeilla, kuten vaikkapa YK:ssa.

Kun tämä pohjatyö on saatu valmiiksi, asenteet ja kulttuuri muuttuvat väistämättä tasa-arvoisemmiksi.  Tällöin miesten eliniän pidentämiseen voisi löytyä terveydenhuollon resursseja, poikien alisuorittamista koulutuksessa ei vähäteltäisi ja väkivaltaan suhtauduttaisiin vakavasti uhrin tai tekijän sukupuolesta riippumatta. Nykyiseltä miestyöryhmältä ei kannata odottaa ihmeitä, sillä se tuntuu koostuvan pääosin status quon puolustajista. 

Sosiaalisessa mediassa miesnäkökulma on lähes aina esillä, mutta perinteisessä mediassa sitä ei tahdota muistaa edes silloin kun jutun aiheena on nimenomaan tasa-arvo.  Silti juuri median soisi kamppailevan vallanpitäjien unohtamien oikeuksien puolesta. 

Juuso Erno

STM:n miestyöryhmän jäsen

Julkaistu Helsingin Sanomissa 3.3.2014