Eläkejärjestelmän tasa-arvoisuudesta

Naisten eläkkeiden niukkuus on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ongelma (IS 11.2.). Tasa-arvon kannalta eläkejärjestelmän isoin ongelma on se, että miehet kuolevat naisia nuorempina ja ehtivät nauttia eläkkeestään vain hetken, jos sitäkään. 

Tilanteen korjaamiseksi on harkittava miesten eläkeiän laskemista ja/tai naisten eläkemaksujen nostamista. Kolmas vaihtoehto olisi miesten odotettavissa olevan eliniän nostaminen, mikä edellyttäisi merkittäviä panostuksia miesten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

Jokainen voi toki vaikuttaa terveyteensä elintapavalinnoillaan, mutta eläkkeeseen ja palkkoihin vaikuttavat omat valinnat vielä varmemmin.  Miesten seksistinen syyttely huusholliavuttomuudesta ei tasa-arvoa lisää, mutta isien oikeuksien vahvistaminen edistäisi tasa-arvoisemman vanhemmuuden toteutumista ja sitä kautta parantaisi naisten asemaa työelämässä.

Juuso Erno

Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja

Tasa-arvon arvosanasta (Karjalainen 14.3.2013)

Kuten Karjalaisen tiedesivujen (Karjalainen 11.3.2013) artikkelissa todetaan, sukupuolten välinen tasa-arvo ei vieläkään toteudu Suomessa. Miesten kohdalla tasa-arvotilanne on ala-arvoinen, sillä virallisen tasa-arvoliturgian suojissa meillä on miehiä sukupuolen perusteella syrjiviä lakeja ja viranomaisia.  Esimerkiksi tasa-arvolaki syrjii miehiä, sillä ko. lain nimenomaisena tavoitteena on erityisesti naisten aseman parantaminen. Miesten oikeuksien kannalta olennaisimmat tasa-arvo-ongelmat on siinä tarkoituksellisesti sivuutettu. 

Toisin kuin akatemiatutkija Johanna Kantola väittää, ei naisten väkivaltaisuus ole Suomessa marginaalinen ilmiö. Euroopan Kriminaalipolitiikan Insituutin (HEUNI) tutkimuksessa selvisi vuonna 2010, että miehistä 16 prosenttia ja naisista 17 prosenttia on joutunut parisuhteessaan väkivallan uhriksi.  Törkeästä perheväkivallasta noin puolet on naisten tekemää. Tasa-arvoeliitin pakkomielle vähätellä naisten väkivaltaisuutta ja jättää väkivallan miesuhrit oman onnensa nojaan kertoo karua kieltään siitä misandriasta ja tasa-arvon vastaisuudesta, joka rehottaa valtoimenaan suomalaisessa ”tasa-arvo”politiikassa.

Valitettavasti artikkelissa sorrutaan taas kerran miesten ja naisten keskimääräisten ansioiden vertailuun, mikä ei kerro mitään samapalkkaisuuden toteutumisesta. Todellisuudessa samapalkkaisuus toteutuu Suomessa melko hyvin, eikä palkkasyrjintää juuri esiinny. TANE:n Jukka Relander nostaa hyvin esille miesnäkökulmaa, vaikka esimerkiksi syrjäytyminen ja koulutuksen tasa-arvo-ongelmat jäävät hänen listaltaan. 

Maanpuolustuksen rinnastaminen vanhemmuuteen on kuitenkin absurdia, sillä vanhemmuus on (periaatteessa ainakin) vapaaehtoinen valinta, mutta vain miehiä koskeva asevelvollisuus on lakisääteinen pakko. 

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa Suomen arvosana on miesten osalta 5. Hylätyn yläpuolelle arvosana nousee ainoastaan siksi, että maassamme toimii aktiivinen ja sisukas miesasialiike. 

Juuso Erno

Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja

Ihmisten tasa-arvoon valovuosien matka (Iltalehti 3.7.2010)

Toimittaja Aino Kangaspuro (Iltalehti 30.6.2010) on epäilemättä oikeassa siinä, että tasa-arvossa on vielä paljon tekemistä sukupuolesta riippumatta. Ikävä kyllä, meiltä puuttuu, vielä vuonna 2010, miestenkin tasa-arvo-ongelmat ja oikeudet huomioiva tasa-arvopolitiikka kokonaan.

Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että palkkatasa-arvokysymyksen käsittelemiseksi viranomaiset ovat käynnistäneet lukuisia tutkimuksia, ohjelmia ja työryhmiä. Huoltajuuskiistoissa, elatusmaksuriidoissa tai etävanhempien kohtelussa tapahtuvaan sukupuolisyrjintään viranomaiset eivät, erilaisista juhlapuheistaan huolimatta, ole käytännössä puuttuneet millään tavoin, vaan tätä syrjintää nimenomaan harjoitetaan viranomaisten toimesta, antiikkisen ja epäoikeudenmukaisen lainsäädännön turvin. Tasa-arvosta ihmisten kesken ollaan siis valovuosien päässä.

Mitä palkkatasa-arvoon tulee, niin useat tutkimukset osoittavat, että Suomessa samapalkkaisuus toteutuu melko hyvin: samasta työstä saa saman palkan, sukupuolesta riippumatta. Niiden, joille samapalkkaisuuden toteuttaminen ei syystä tai toisesta riitä, on kerrottava suoraan todelliset tavoitteensa, jotta voitaisiin arvioida, ovatko nuo tavoitteet sovitettavissa yhteen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen kanssa.

Juuso Erno

Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja