Miesten viikko 2012

Marraskuun alussa (5.11. – 11.11.) vietetään perinteiseen tapaan Miesten viikkoa. Tänä vuonna Miesten viikon teemana on miesten hyvinvointi – Terve mies terveessä ruumiissa. Teema on hyvin tärkeä, sillä kuten tiedetään, on miesten sosiaalisessa, psyykkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa kosolti parantamisen varaa. Viikon ohjelmistosta löytyy paljon mielenkiintoisia tilaisuuksia. Viikko huipentuu 15. kertaa järjestettäviin Tampereen Miespäiviin ja luonnollisesti isänpäivään.

Voisi kuvitella, että Miesten viikko inspiroisi toimittajia tekemään juttuja miesten asemasta ja ongelmista. Toistaiseksi median mielenkiintoa on jäänyt valitettavan laimeaksi. Yleisradio on sentään noteerannut Miesten viikon.  Ehkäpä paukkuja säästellään isänpäivään.

Ylen, tai oikeammin sanottuna Ylen uutisten kommentoijien, ansiosta uutiskynnyksen ylitti yksi miesten ruohonjuuritason tasa-arvo-ongelma, nimittäin miehiin kohdistuvat perusteettomat pedofiiliepäilykset. Meillä on pidetty paljon meteliä naisiin, tai vaikkapa seksuaalivähemmistöihin, kohdistuvista ennakkoluuloista ja niiden haittavaikutuksista. Sitä vastoin nämä miesten arjessaan kohtaamat ennakkoluulot, syytökset ja epäilykset lieveilmiöineen ovat jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota tasa-arvokeskustelussa.

Tasa-arvopolitiikassa niiden sivuuttaminen ei lopulta ole mikään ihme: eihän sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä löydy ainuttakaan virkamiestä, jolla olisi mitään kokemusta miesten elämästä tämän päivän Suomessa! Eikä Tasa-arvoasian neuvottelukunnan (TANE) miesasiaosaaminen ole juuri sen suurempaa; miesten asiat ja ongelmat on survottu tiukasti marginaaliin delegoimalla ne alemman tason miesjaoston (jossa naisasiajärjestöillä on suurempi edustus kuin miesasiajärjestöillä) aktiivisesti unohdettaviksi.

Limbosarjan pohjat vetää kuitenkin toistaiseksi tällä viikolla Oululainen päivälehti Kaleva, joka Miesten viikon kunniaksi kysyy: ”Mihin miestä tarvitaan?”. Uskooko kukaan, että yksikään lehti voisi kysyä kansainvälisenä naistenpäivänä: ”Mihin naista tarvitaan?”, tai äitienpäivänä: ”Mihin äitiä tarvitaan?” ? Kenties Kalevan toimittajat voisivat kahvitunnillaan pohtia sitä, miten heidän lehtensä kävisi, jos sitä ei yksikään mies lukisi, tilaisi, toimittaisi tai tekisi. Olisiko koko lehteä olemassakaan?

Mielipidekirjoitus Kalevassa 7.11.2009

Kasvatustieteen professori Elina Lahelma on huolissaan siitä (Kaleva 4.11.2009), että median koulumenestystä kuvaavat jutut korostavat liikaa sukupuolieroa. Poikien ja miesten huonompi koulu- ja opiskelumenestys on kuitenkin yksi merkittävimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Siitä ei ole puhuttu tarpeeksi mediassa, eivätkä viranomaiset ole ryhtyneet toimiin epäkohdan korjaamiseksi.

Pisa-tutkimukset osoittavat, että sukupuolten välinen ero koulumenestyksessä ja oppimistuloksissa on poikkeuksellisen suuri Suomessa. Valtaosa koulupudokkaista on poikia ja monella pojalla syrjäytymiskierre alkaa juuri kouluiässä. Toki on selvää, että kaikki tytöt eivät ole kaikkia poikia parempia koulussa: se ei kuitenkaan poista poikiin kohdistuvaa tasa-arvo-ongelmaa mihinkään.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi sukupuolten välisen ammatillisen segregaation poistaminen. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää sitä, että poikien koulumenestyksen parantamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Monilla aloilla naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on jopa 80-90 prosenttia. Segregaation lieventäminenkin edellyttää määrätietoisia toimia miesten osuuden lisäämiseksi.

Kiristyvässä globaalissa kilpailussa ja väestön ikääntyessä suomalaisella yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa haaskata poikien potentiaalia. Se on saatava hyötykäyttöön paljon nykyistä tehokkaammin. Koko kansakunnan edun mukaista on, jos miehet pärjäävät nykyistä paremmin opinnoissaan.

Juuso Erno

Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja