Facebook-prikbord van Miesten tasa-arvo ry

perjantai 4. marraskuuta 2011

Valtioneuvoston tasa-arvoselonteko ja valtavirtaistaminen

Lokakuussa 2010 julkistettu valtioneuvoston ensimmäinen tasa-arvoselonteko (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1538250) on merkkipaalu suomalaisen tasa-arvotyön historiassa. On ilahduttavaa, että tasa-arvoselonteossa tunnustetaan suoraan, että miehillä ja pojilla voi olla omia erityisiä ongelmiaan mm. terveydenhuollon ja koulutuksen suhteen. On kuitenkin valitettavaa, että tasa-arvoselonteosta puuttuvat konkreettiset esitykset näiden ongelmien korjaamiseksi ja miesten oikeuksien edistämiseksi. Vielä suurempi puute on kuitenkin se, että valtaosa miesten tasa-arvo-ongelmista, kuten miehiin kohdistuva lainsäädännöllinen sukupuolisyrjintä, on tasa-arvoselonteossa sivuutettu tyystin.

Valtavirtaistaminen, sukupuolisensitiivisyys, sukupuolinäkökulman parempi huomioiminen ja sukupuolisilmälasien käyttö ovat ilmaisuja, joita on ennen tätä selontekoakin käytetty silloin, kun on pohdittu mahdollisia ratkaisumalleja miesten ja poikien ongelmiin. On tietenkin tärkeää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kiinnitetään erityistä huomiota ratkaisujen sukupuolivaikutuksiin ja huomioidaan molempien sukupuolten erityistarpeet. Mitään patenttiratkaisua miesten aseman parantamiseen tämä prosessi ei kuitenkaan tarjoa, sillä monessa kohtaa, kuten vaikkapa terveydenhuollossa ja koulutuksessa, on ehdottoman välttämätöntä ottaa käyttöön mieserityisiä ratkaisuja tämän valtavirtaistamisprosessin rinnalla. Etenkin jo olemassa olevien ongelmien osalta on selvää, ettei niitä ratkaista millään valtavirtaistamis- tai sukupuolisilmälasit – taikasanoilla, vaan niiden ratkaisemiseksi tarvitaan tutkimustietoa, toimintasuunnitelmia – ja ohjelmia sekä tavoiteaikatauluja, ja ennen muuta konkreettisia toimia. Sitä paitsi, kun otetaan huomioon sen, ettei tasa-arvoselonteossa itsessään ole havaittavissa minkäänlaista pyrkimystä ottaa miesnäkökulmaa huomioon tasavertaisesti naisnäkökulman kanssa (esimerkiksi väkivaltaongelmaa tarkastellaan vain naisasiamonokkelin lävitse), niin odotukset suuremman sukupuolisensitiivisyyden suhteen eivät ole kovin korkealla.

Näistä suurista puutteistaan huolimatta tasa-arvoselontekoa voi kuitenkin pitää positiivisena askeleena eteenpäin. Nouseva miesasialiike on osin onnistunut tavoitteissaan, sillä se on ollut omalta osaltaan nostamassa miesten oikeuksia ja ongelmia entistä paremmin esille. Tasa-arvoselonteon pohjalta on hyvä jatkaa tasa-arvon edistämistä sellaiseen suuntaan, että miesten oikeudet ja asema tulisivat poliittisessa päätöksenteossa entistä paremmin huomioiduiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti