Lasten ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset on kiellettävä

Helsingin Sanomissa (A5 19.12.) todetaan, että oikeudellinen tilanne poikien ei-lääketieteellisten
ympärileikkausten suhteen on epäselvä. Alaikäisille lapsille suoritettavat ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset pitäisikin viipymättä kriminalisoida Suomessa. Lainsäädännöllinen kielto on tarpeen, sillä oikeuslaitokselta, tai ainakaan Korkeimmalta oikeudelta, ei löydy nykylainsäädännön puitteissa rohkeutta puolustaa puolustuskyvyttömiä poikavauvoja törkeiltä pahoinpitelyiltä. Poliittisen korrektiuden hengessä pelätään enemmän antisemitismi- ja islamofobia-syytöksiä, kuin välitetään lasten oikeuksista. Kuitenkin juuri se, että juutalais- ja muslimivanhempien poikalapsille ei taata samaa lain suojaa kuin muille lapsille, on este yhdenvertaisuuden toteutumiselle.


Toisin kuin lehtijutussa annetaan ymmärtää, ei ero poikien ja tyttöjen ei-lääketieteellisten ympärileikkausten välillä ole lopulta valtava. Periaatteellisella tasolla kyse on joka tapauksessa aivan samasta asiasta, eli lääketieteellisesti täysin tarpeettomalla, riskialttiilla ja kivuliaalla operaatiolla tuotetaan pysyvä ruumiillinen vamma avuttomalle vauvalle perinteen nimissä. Uskonnonvapaudesta on tässä yhteydessä turha puhua mitään, sillä silpomisen uhrilla ei sitä ole. Uskonnollisten käskyjen ja traditioiden perusteella voisi sitä paitsi vaatia esimerkiksi lasten ruumiillisen kurituksen sallimista uudelleen. Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa aidosti kunnioittava maa ei kerta kaikkiaan voi hyväksyä tällaisen toiminnan jatkumista.

Juuso Erno

Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja

-----------------------------

Helsingin Sanomat ei julkaissut tätä mielipidekirjoitusta

Syyllistämisestä samanarvoisuuteen (Tesso 8/2011)

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki tarjoaa kolumnissaan (Tesso 7/2011) miesten tasa-arvo-ongelmiin tuttua patenttiratkaisua: miesten syyllistämistä. On toki selvää, että miehet voisivat elää terveellisemmin, mutta samaa voi sanoa naisista. Naisten terveyshaasteita ei kuitenkaan kuitata saarnoilla, vaan naisten terveydenhuoltoon panostetaan selvästi enemmän kuin miesten terveydenhuoltoon, vaikka miehet kuolevat nuorempina. Naisilta mm. seulotaan verovaroin rinta- ja kohdunkaulansyöpää, vaikka epäterveelliset elämäntavat lisäävät kummankin syövän riskiä. Tasa-arvon toteuttaminen edellyttää sitä, että miehiä ei jätetä ongelmineen oman onnensa nojaan. Miehistä on huolehdittava siinä missä naisistakin.

Miehille aiheuttavat usein painetta sukupuolirooliodotukset. Sukupuoliroolit ovat molempien sukupuolten luomuksia, eivät yksin miesten. Toisaalta on huomattava, että esimerkiksi miesten suurempaan riskinottovalmiuteen vaikuttaa lisäksi biologia. Sen sijaan, että vaadittaisiin miehiä muuttumaan joksikin ihan muuksi, on sosiaali- ja terveyspuolen palveluita muokattava siten, että miehiä voidaan auttaa sellaisina kuin he ovat. Rooliodotusten keventäminen on toivottavaa, mutta se on pitkän aikavälin projekti, johon viranomaiset voivat vaikuttaa lähinnä välillisesti.

Miesten aseman kohentamiseksi viranomaisten tulisi ensisijaisesti päivittää tasa-arvopolitiikka 2000-luvulle. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ei yksistään riitä ratkaisemaan miesten olemassa olevia tasa-arvo-ongelmia.  Tasa-arvopolitiikan tavoitteiksi on kirjattava mm. miesten eliniän pidentäminen, isien aseman vahvistaminen ja poikien koulumenestyksen parantaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamista varten on allokoitava riittävät resurssit ja niiden saavuttamiselle on asetettava aikataulut. Tuloksia tulee varmasti, jos vain löytyy riittävä tahto tehdä töitä niiden eteen.

Juuso Erno

Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja