Ruotsin väitetään peittoavan Suomen tasa-arvossa (HS Mielipide 11.9.).
Vaadin uusintaottelua, sillä lajivalikoima ja pisteidenlaskutapa ovat pielessä. Naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa tai parlamenteissa ei kerro tasa-arvon toteutumisesta mitään. Samapalkkaisuus toteutuu Suomessa varsin hyvin. Ruotsissa tilanne on tuskin toinen.
Tasa-arvo-ottelussa pitäisi vertailla ainakin sukupuolten yhdenvertaisuutta lain edessä, koulumenestystä, huoltajuuspäätöksiä, edustusta tasa-arvoelimissä, väkivallan uhriksi joutumista, tehtyjä työtunteja, eliniänodotetta, työtapaturmia, itsemurhia ja asunnottomuutta.
Maiden paremmuusjärjestykseen asettaminen edellyttää uusintaa, mutta sukupuolten järjestys lienee useimmille ilmeinen.
Yhdessä lajissa Suomi voittaa selvästi: länsinaapurissa miesten oikeuksien puolustajat on vaiennettu uhkailulla, mutta meillä miesasialiike vahvistuu.
Juuso Erno
Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja
_________________
Helsingin Sanomat 14.9.2014
sunnuntai 21. syyskuuta 2014
Huonoista häirintäkampanjoista enemmän haittaa kuin hyötyä
Suomalaiset viranomaiset ovat ryhtyneet kampanjoimaan seksuaalista
häirintää vastaan. Hieno ajatus hukkuu ikävästi heikkoon ja yksipuoliseen
toteutukseen.
Sisäministeriön Right to Choose – kampanja jättää häirinnän miesuhrit
täysin huomiotta. Tasa-arvovaltuutetun vain muodollisesti
sukupuolineutraalin Ei meidän koulussa – kampanjan materiaalissa esitetään
suorastaan hyväksyttävänä tilanne, jossa tyttö hyökkää väkivaltaisesti
pojan kimppuun.
Molemmat kampanjat epäonnistuvat seksuaalisen häirinnän määrittelyssä.
Oikeusvaltiossa on oltava etukäteen tarkkaan tiedossa se, mikä on
kiellettyä. Niinpä määrittelyksi ei riitä se, että käytös on jonkun
mielestä ei-toivottua. Sehän on korkeintaan jälkikäteinen arvio
subjektiivisista tuntemuksista. Lähtökohtaisesti millainen katse, vitsi
tai flirttailu tahansa voi kampanjoiden mukaan olla häirintää.
Epämääräisyys lietsoo hysteriaa, mikä on haitaksi nuorten, etenkin
poikien, seksuaalisuuden tasapainoiselle kehitykselle positiiviseksi
voimavaraksi.
Voi myös kysyä, miksi viranomaiset eivät vaadi saman tien nollatoleranssia
kaikenlaiselle kiusaamiselle ja väkivaltaisuudelle?
Juuso Erno
Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja
_____________________
Helsingin Sanomat ei julkaissut tätä mielipidekirjoitusta
häirintää vastaan. Hieno ajatus hukkuu ikävästi heikkoon ja yksipuoliseen
toteutukseen.
Sisäministeriön Right to Choose – kampanja jättää häirinnän miesuhrit
täysin huomiotta. Tasa-arvovaltuutetun vain muodollisesti
sukupuolineutraalin Ei meidän koulussa – kampanjan materiaalissa esitetään
suorastaan hyväksyttävänä tilanne, jossa tyttö hyökkää väkivaltaisesti
pojan kimppuun.
Molemmat kampanjat epäonnistuvat seksuaalisen häirinnän määrittelyssä.
Oikeusvaltiossa on oltava etukäteen tarkkaan tiedossa se, mikä on
kiellettyä. Niinpä määrittelyksi ei riitä se, että käytös on jonkun
mielestä ei-toivottua. Sehän on korkeintaan jälkikäteinen arvio
subjektiivisista tuntemuksista. Lähtökohtaisesti millainen katse, vitsi
tai flirttailu tahansa voi kampanjoiden mukaan olla häirintää.
Epämääräisyys lietsoo hysteriaa, mikä on haitaksi nuorten, etenkin
poikien, seksuaalisuuden tasapainoiselle kehitykselle positiiviseksi
voimavaraksi.
Voi myös kysyä, miksi viranomaiset eivät vaadi saman tien nollatoleranssia
kaikenlaiselle kiusaamiselle ja väkivaltaisuudelle?
Juuso Erno
Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja
_____________________
Helsingin Sanomat ei julkaissut tätä mielipidekirjoitusta
lauantai 13. syyskuuta 2014
EU:sta demokraattinen tasa-arvon edistäjä
Keskisuomalaisen pääkirjoituksen (11.9.) mukaan EU ei voi olla
uskottava tasa-arvon edistäjä, jos miehet ja naiset eivät ole
tasa-arvoisesti edustettuina sen omassa päätöksenteossa.
Lissabonin sopimuksen mukaan tasa-arvo ja demokratia ovat EU:n perusarvoja. EU olisi uskottava näiden arvojensa edistäjänä, jos EU:n päättäjät valittaisiin demokraattisesti ja heidän sukupuolestaan välittämättä. Ikävä kyllä, näin ei tapahdu.
Jotta tasa-arvoa voitaisiin EU:ssa tehokkaasti edistää, unionin ja jäsenvaltioiden tasa-arvopolitiikassa tulisi huomioida yhtäläisesti sekä miesten, että naisten tasa-arvo-ongelmat ja oikeudet.
Siksi sukupuolten tulisi olla tasapuolisesti edustettuina tasa-arvopolitiikkaa valmistelevissa ja toteuttavissa tasa-arvoelimissä niin EU:ssa kuin kansallisella tasolla. Ikävä kyllä, näin ei ole.
Miehet ovat tasa-arvoelimissä pahasti aliedustettuja, ja se näkyy siinä, ettei EU:n tai jäsenmaiden tasa-arvopolitiikassa kiinnitetä juuri lainkaan huomiota miesten ongelmiin tai oikeuksiin.
Juuso Erno
puheenjohtaja
Miesten tasa-arvo ry
Keskisuomalainen 13.9.2014
Lissabonin sopimuksen mukaan tasa-arvo ja demokratia ovat EU:n perusarvoja. EU olisi uskottava näiden arvojensa edistäjänä, jos EU:n päättäjät valittaisiin demokraattisesti ja heidän sukupuolestaan välittämättä. Ikävä kyllä, näin ei tapahdu.
Jotta tasa-arvoa voitaisiin EU:ssa tehokkaasti edistää, unionin ja jäsenvaltioiden tasa-arvopolitiikassa tulisi huomioida yhtäläisesti sekä miesten, että naisten tasa-arvo-ongelmat ja oikeudet.
Siksi sukupuolten tulisi olla tasapuolisesti edustettuina tasa-arvopolitiikkaa valmistelevissa ja toteuttavissa tasa-arvoelimissä niin EU:ssa kuin kansallisella tasolla. Ikävä kyllä, näin ei ole.
Miehet ovat tasa-arvoelimissä pahasti aliedustettuja, ja se näkyy siinä, ettei EU:n tai jäsenmaiden tasa-arvopolitiikassa kiinnitetä juuri lainkaan huomiota miesten ongelmiin tai oikeuksiin.
Juuso Erno
puheenjohtaja
Miesten tasa-arvo ry
Keskisuomalainen 13.9.2014
Tunnisteet:
EU,
kiintiöt,
Lissabonin sopimus,
Miesten tasa-arvo ry,
tasa-arvo,
tasa-arvoelimet,
tasa-arvopolitiikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)