Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki tarjoaa kolumnissaan (Tesso 7/2011) miesten tasa-arvo-ongelmiin tuttua patenttiratkaisua: miesten syyllistämistä. On toki selvää, että miehet voisivat elää terveellisemmin, mutta samaa voi sanoa naisista. Naisten terveyshaasteita ei kuitenkaan kuitata saarnoilla, vaan naisten terveydenhuoltoon panostetaan selvästi enemmän kuin miesten terveydenhuoltoon, vaikka miehet kuolevat nuorempina. Naisilta mm. seulotaan verovaroin rinta- ja kohdunkaulansyöpää, vaikka epäterveelliset elämäntavat lisäävät kummankin syövän riskiä. Tasa-arvon toteuttaminen edellyttää sitä, että miehiä ei jätetä ongelmineen oman onnensa nojaan. Miehistä on huolehdittava siinä missä naisistakin.
Miehille aiheuttavat usein painetta sukupuolirooliodotukset. Sukupuoliroolit ovat molempien sukupuolten luomuksia, eivät yksin miesten. Toisaalta on huomattava, että esimerkiksi miesten suurempaan riskinottovalmiuteen vaikuttaa lisäksi biologia. Sen sijaan, että vaadittaisiin miehiä muuttumaan joksikin ihan muuksi, on sosiaali- ja terveyspuolen palveluita muokattava siten, että miehiä voidaan auttaa sellaisina kuin he ovat. Rooliodotusten keventäminen on toivottavaa, mutta se on pitkän aikavälin projekti, johon viranomaiset voivat vaikuttaa lähinnä välillisesti.
Miesten aseman kohentamiseksi viranomaisten tulisi ensisijaisesti päivittää tasa-arvopolitiikka 2000-luvulle. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ei yksistään riitä ratkaisemaan miesten olemassa olevia tasa-arvo-ongelmia. Tasa-arvopolitiikan tavoitteiksi on kirjattava mm. miesten eliniän pidentäminen, isien aseman vahvistaminen ja poikien koulumenestyksen parantaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamista varten on allokoitava riittävät resurssit ja niiden saavuttamiselle on asetettava aikataulut. Tuloksia tulee varmasti, jos vain löytyy riittävä tahto tehdä töitä niiden eteen.
Juuso Erno
Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti